Siirry pääsisältöön

Kulttuurishokki

Ajattelin, että tänään voisin kirjoittaa aiheesta, josta ei hirveästi puhuta,  nimittäin kulttuurishokista.
Ennen lähtöä koin, että olisi todella outoa jos kokisin kulttuurishokin. Mitä niin outoa ja ihmeellistä täällä voisi olla, mitä en muka voisi ennakoida ja siihen valmistautua. Olin väärässä. Minulle kulttuurishokki tuli oikeastaan aika alussa, jo heti ensimmäisellä kouluviikolla. Istuin Human rights -kurssilla ja ympärilläni oli 4-5 muuta vaihtaria, kaikki Iso-Britanniasta. Opettaja, hänkin Briteistä, antoi meille tehtäväksi lukea muutama sivu ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä ja tulla keskustelemaan siitä luokan eteen. Saatuani tehtävän eteeni tajusin, etten ymmärrä siitä sanaakaan. Paniikkia lisäsi se, että en ymmärtänyt sanaakaan siitä mitä ryhmässäni olleet vaihtarit puhuivat asiasta, vaikka englantini on muuten erittäin sujuvaa. Itkun partaalla olin viimeistään siinä vaiheessa, kun opettaja nimesi minut kertomaan asiasta. Sain jotain ympäripyöreää selitettyä tehtävästä, mutta paska maku tunnista jäi. Oikeastaan tunnin jälkeen olin valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja lähtemään seuraavalla lennolla kotiin. Päätinkin jättää kurssin kesken ja samalla hetkellä kun kiikutin course drop -lapun tiedekuntaan tuntui kuin iso kivi olisi vierähtänyt harteilta. Vasta jälkeenpäin tajusin, etten olisi varmaan ymmärtänyt tehtävästä sen enempää vaikka se olisi ollut suomeksi, sen verran vaikeasti kaikki tuomioistuinten päätökset on yleensä muotoiltu.

Alun kulttuurishokkiani lisäsi kenties koulun lisäksi se, että en löytänyt sellaista ruokaa, josta pitäisin. Nyt onneksi olen löytänyt hyviä ruokia ja ruokapaikkoja (erityisesti jälkkärit, ks. kuva), mutta aluksi se tuntui olevan vaikeaa ja kaipasin länsimaalaista ruokaa ihan mielettömästi. Lisäksi ravintoloissa asiakaspalvelu oli ja on edelleenkin todella surkeaa. Ravintolakulttuurissa kaipaan myös sitä, että ruuan parissa vietettäisiin aikaa ja siitä nautittaisiin, mutta täällä moniin ravintoloihin on jonot, joten yleensä vain istut tuntemattomien ihmisten kanssa pieniin pöytiin ja syöt ruokasi nopeasti sanomatta sanaakaan ja poistut ravintolasta. Koko ruokailuun saattaa mennä aikaa vain 15 minuuttia, mikä suomalaisessa ravintolassa olisi lähes mahdotonta. :D 
Kulttuurishokkia ei kuitenkaan kannata pelätä, lähes kaikki vaihtarit, joiden kanssa olen puhunut ovat sanoneet kokeneensa kulttuurishokin ennemmin tai myöhemmin. Ei kuitenkaan kannata jäädä yksin vatvomaan asiaa vaan rohkeasti puhua asiasta joillekin. Meillä CUHK:lla on erittäin hyvä terveydenhuolto ja tiedän, että monet ovat käyneet myös puhumassa terapeuteille tms. koti-ikävästä ja kulttuurishokista. 

Mä itse olen ollut nyt noin 6 viikkoa putkeen sairaana ja olenkin käynyt lääkärin vastaanotolla viikoittain. Lähes jatkuvasti olen syönyt jotain antibioottia/ särkylääkettä. En tiedä reagoiko kroppani kaikkiin muutoksiin ruokavaliossa, treenissä ja ympäristössä näin vahvasti vai mistä lie johtuu. Täällä kuitenkin pääsee oikeastaan mistä vain vaivasta lääkärin juttusille ja lääkkeetkin ovat ilmaisia, joten budjetti ei kaadu sairasteluun (vakuutuskin tosin kattaisi kaiken). 

Joka tapauksessa, kulttuurishokki on asia, jota ei kannata pelätä sillä se lähes varmasti iskee jokaiseen joka viettää vähääkään pidemmän ajan ulkomailla poissa tutusta ympäristöstä. Sen kanssa on vain opittava elämään. Jännityksellä odotan iskeekö uusi kulttuurishokki palatessani Suomeen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännönvinkkejä Hongkongiin

Ajattelin listata hieman käytännönvinkkejä Hongkongiin tuleville vaihto-opiskelijoille omasta näkökulmastani. -         1. Mukaan kannattaa pakata hyvin lääkkeitä, sillä täällä niiden löytäminen ei ole niin helppoa. Perussärkylääkkeitä löytyy kyllä tavallisista kaupoista, mutta hinnaltaan ne ovat mielestäni kalliimpia kuin Suomessa. Ne eivät myöskään ole ns. Yhtä tujua tavaraa, vaan Ibuprofeiini on usein 200mg, kun Suomessa myydään myös 400mg pakkauksia. -         2. Hyvin tärkeä tuote täällä on hyttysmyrkky. Iltaisin hyttysiä on paljon liikkeellä ja jos haluaa olla paljain säärin on hyttysmyrkky ehdoton. -         3. Rahaa kannattaa vaihtaa jo Suomessa jonkin verran esimerkiksi Forexilla. Itse vaihdoin 250 euroa. Pankkiautomaatteja on paljon jo lentokentällä, mutta aina on hyvä olla hieman rahaa mukana. On myös hyvä huomata, että automaatista nostaminen maksaa joitain euroja ekstraa verrattuna kortilla maksamiseen. Täällä korttimaksut eivät ole ravintoloissa kovin yleisiä

About School

Koulu Hongkongissa alkoi orientaatioviikon jälkeen 4.9 ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien koulu alkoi ns. Täysillä. Syyslukukausi kestää n. 12-13 viikkoa ja itselläni viimeinen koulupäivä on 30.11. Koeviikot alkavat heti seuraavalla viikolla ja kestävät aina 22.12 saakka. Omalla kohdalla kokeet ajoittuivat täydellisesti, sillä 8.12 koulun pitäisi osaltani olla paketissa!  Täällä ollessa Helsingin yliopiston opiskelijoiden on suoritettava vähintään Suomen viittä opintopistettä/kuukausi vastaava määrä opintoja, eli 20 opintopisteen edestä. Tämä vastaa täällä neljää kurssia. Alun perin olin ilmoittautunut kuudelle kurssille, mikä oli siis maksimi, mutta pudotin niistä 2 vähemmän mielenkiintoista ja käyn lopulta siis vain neljä kurssia. Päätin opiskella oman alani, oikeustieteen, lisäksi myös kiinan kieltä, sillä tämä on oikeastaan se paikka missä sitä parhaiten oppii jos sitä joskus haluaa oppia. Käyn siis 2 kiinan kielen kurssia ja lisäksi energia- ja kilpailuoikeuden kurssit.

Arki

Hello again! Arki on lähtenyt rullaamaan Hongkongissa ja on ollut ihanan vapauttavaa huomata, että täällä on muodostunut omat ja Suomesta luonnollisesti hieman poikkeavat rutiinit. Täällä ihmismäärän seassa on oppinut kulkemaan hermostumatta, kuumuuteen ja kosteuteen on tottunut ja jonnekin lähtiessä ei tarvitse enää tutkia MTR-karttaa (paikallinen metro, jota ilman ei tule toimeen), jotta pääsee paikasta A paikkaan B. Pyrin heräämään täällä aina hyvissä ajoin, viimeistään yhdeksältä viikonloppuisinkin. Ensimmäisenä parina päivänä kokeilin oman collegeni ruokalan aamiaista, mutta sen osoituttua nestemäiseksi puuroksi ja valkoistakin valkoisemmaksi paahtoleiväksi ilman reunoja ja mitään täytettä päätin, että ostan tarvikkeet kaupasta ja teen itse oman aamiaiseni. Olen nyt syönyt joka aamu puuroa ja banaanin ja välillä siihen kylkeen vielä smoothien/jugurtin riippuen siitä kuinka pitkään täytyy olla ilman lounasta. Kävin Ikeasta ostamassa myös kattilan, jotta saisin munia kei