Siirry pääsisältöön

Kulttuurishokki

Ajattelin, että tänään voisin kirjoittaa aiheesta, josta ei hirveästi puhuta,  nimittäin kulttuurishokista.
Ennen lähtöä koin, että olisi todella outoa jos kokisin kulttuurishokin. Mitä niin outoa ja ihmeellistä täällä voisi olla, mitä en muka voisi ennakoida ja siihen valmistautua. Olin väärässä. Minulle kulttuurishokki tuli oikeastaan aika alussa, jo heti ensimmäisellä kouluviikolla. Istuin Human rights -kurssilla ja ympärilläni oli 4-5 muuta vaihtaria, kaikki Iso-Britanniasta. Opettaja, hänkin Briteistä, antoi meille tehtäväksi lukea muutama sivu ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä ja tulla keskustelemaan siitä luokan eteen. Saatuani tehtävän eteeni tajusin, etten ymmärrä siitä sanaakaan. Paniikkia lisäsi se, että en ymmärtänyt sanaakaan siitä mitä ryhmässäni olleet vaihtarit puhuivat asiasta, vaikka englantini on muuten erittäin sujuvaa. Itkun partaalla olin viimeistään siinä vaiheessa, kun opettaja nimesi minut kertomaan asiasta. Sain jotain ympäripyöreää selitettyä tehtävästä, mutta paska maku tunnista jäi. Oikeastaan tunnin jälkeen olin valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja lähtemään seuraavalla lennolla kotiin. Päätinkin jättää kurssin kesken ja samalla hetkellä kun kiikutin course drop -lapun tiedekuntaan tuntui kuin iso kivi olisi vierähtänyt harteilta. Vasta jälkeenpäin tajusin, etten olisi varmaan ymmärtänyt tehtävästä sen enempää vaikka se olisi ollut suomeksi, sen verran vaikeasti kaikki tuomioistuinten päätökset on yleensä muotoiltu.

Alun kulttuurishokkiani lisäsi kenties koulun lisäksi se, että en löytänyt sellaista ruokaa, josta pitäisin. Nyt onneksi olen löytänyt hyviä ruokia ja ruokapaikkoja (erityisesti jälkkärit, ks. kuva), mutta aluksi se tuntui olevan vaikeaa ja kaipasin länsimaalaista ruokaa ihan mielettömästi. Lisäksi ravintoloissa asiakaspalvelu oli ja on edelleenkin todella surkeaa. Ravintolakulttuurissa kaipaan myös sitä, että ruuan parissa vietettäisiin aikaa ja siitä nautittaisiin, mutta täällä moniin ravintoloihin on jonot, joten yleensä vain istut tuntemattomien ihmisten kanssa pieniin pöytiin ja syöt ruokasi nopeasti sanomatta sanaakaan ja poistut ravintolasta. Koko ruokailuun saattaa mennä aikaa vain 15 minuuttia, mikä suomalaisessa ravintolassa olisi lähes mahdotonta. :D 
Kulttuurishokkia ei kuitenkaan kannata pelätä, lähes kaikki vaihtarit, joiden kanssa olen puhunut ovat sanoneet kokeneensa kulttuurishokin ennemmin tai myöhemmin. Ei kuitenkaan kannata jäädä yksin vatvomaan asiaa vaan rohkeasti puhua asiasta joillekin. Meillä CUHK:lla on erittäin hyvä terveydenhuolto ja tiedän, että monet ovat käyneet myös puhumassa terapeuteille tms. koti-ikävästä ja kulttuurishokista. 

Mä itse olen ollut nyt noin 6 viikkoa putkeen sairaana ja olenkin käynyt lääkärin vastaanotolla viikoittain. Lähes jatkuvasti olen syönyt jotain antibioottia/ särkylääkettä. En tiedä reagoiko kroppani kaikkiin muutoksiin ruokavaliossa, treenissä ja ympäristössä näin vahvasti vai mistä lie johtuu. Täällä kuitenkin pääsee oikeastaan mistä vain vaivasta lääkärin juttusille ja lääkkeetkin ovat ilmaisia, joten budjetti ei kaadu sairasteluun (vakuutuskin tosin kattaisi kaiken). 

Joka tapauksessa, kulttuurishokki on asia, jota ei kannata pelätä sillä se lähes varmasti iskee jokaiseen joka viettää vähääkään pidemmän ajan ulkomailla poissa tutusta ympäristöstä. Sen kanssa on vain opittava elämään. Jännityksellä odotan iskeekö uusi kulttuurishokki palatessani Suomeen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännönvinkkejä Hongkongiin

Ajattelin listata hieman käytännönvinkkejä Hongkongiin tuleville vaihto-opiskelijoille omasta näkökulmastani. -         1. Mukaan kannattaa pakata hyvin lääkkeitä, sillä täällä niiden löytäminen ei ole niin helppoa. Perussärkylääkkeitä löytyy kyllä tavallisista kaupoista, mutta hinnaltaan ne ovat mielestäni kalliimpia kuin Suomessa. Ne eivät myöskään ole ns. Yhtä tujua tavaraa, vaan Ibuprofeiini on usein 200mg, kun Suomessa myydään myös 400mg pakkauksia. -         2. Hyvin tärkeä tuote täällä on hyttysmyrkky. Iltaisin hyttysiä on paljon liikkeellä ja jos haluaa olla paljain säärin on hyttysmyrkky ehdoton. -         3. Rahaa kannattaa vaihtaa jo Suomessa jonkin verran esimerkiksi Forexilla. Itse vaihdoin 250 euroa. Pankkiautomaatteja on paljon jo lentokentällä, mutta aina on hyvä olla hieman rahaa mukana. On myös hyvä huomata, että automaatista nostaminen maksaa joitain euroja ekstraa verrattuna kortilla maksamiseen. Täällä korttimaksut eivät ole ravintoloissa kovin yleisiä

Kotona

Moi! Kotiin palasin 31.12 vietettyäni viimeiset puolitoista viikkoa Thaimaassa Phuketissa. Kotiinpaluu ei sujunut täysin mallikkaasti, sillä Finnairin teknisen vian vuoksi yhtiö jätti jokaisen matkustajan ruumassa olleet matkalaukut Bnagkokiin. Tämä tarkoitti omalla kohdallani sitä, että ensimmäiset 3 päivää Suomessa olin käytännössä ilman parhaimpia vaatteitani. Onneksi suurin osa vaatteista oli kesävaatteita, mutta mukana oli myös lähes kaikki pitkät housuni ja luonnollisesti meikit ja muut kosmetiikkatuotteet. Työt alkoivat kaiken lisäksi 2.1, joten ensimmäisinä päivinä töihin mennessä sain miettiä muutamaan kertaan mitä pukisin päälle, jotta saisin mahdollisimman siistin asukokonaisuuden aikaiseksi. Loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin, sillä matkalaukut onneksi löysivät kotiin muutaman päivän myöhässä. :) Viimeinen kuukausi reissussa oli aikamoista koti-ikävän potemista, sillä aasialainen ruoka ei tuntunut millään enää uppoavan. Kaipasin aivan liikaa kaurapuuroa, tuoretta salaat

About School

Koulu Hongkongissa alkoi orientaatioviikon jälkeen 4.9 ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien koulu alkoi ns. Täysillä. Syyslukukausi kestää n. 12-13 viikkoa ja itselläni viimeinen koulupäivä on 30.11. Koeviikot alkavat heti seuraavalla viikolla ja kestävät aina 22.12 saakka. Omalla kohdalla kokeet ajoittuivat täydellisesti, sillä 8.12 koulun pitäisi osaltani olla paketissa!  Täällä ollessa Helsingin yliopiston opiskelijoiden on suoritettava vähintään Suomen viittä opintopistettä/kuukausi vastaava määrä opintoja, eli 20 opintopisteen edestä. Tämä vastaa täällä neljää kurssia. Alun perin olin ilmoittautunut kuudelle kurssille, mikä oli siis maksimi, mutta pudotin niistä 2 vähemmän mielenkiintoista ja käyn lopulta siis vain neljä kurssia. Päätin opiskella oman alani, oikeustieteen, lisäksi myös kiinan kieltä, sillä tämä on oikeastaan se paikka missä sitä parhaiten oppii jos sitä joskus haluaa oppia. Käyn siis 2 kiinan kielen kurssia ja lisäksi energia- ja kilpailuoikeuden kurssit.